Säännöt

TURUN SEUDUN VIHREÄT – ÅBONEJDENS GRÖNA RY:N SÄÄNNÖT

1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka

Yhdistyksen nimi on Turun seudun vihreät ry, ruotsiksi Åbonejdens gröna rf, ja sen kotipaikka on Turku.

Yhdistys on Vihreä liitto rp:n jäsenyhdistys. Vihreästä liitosta käytetään näissä säännöissä nimitystä puolue. Puoluekokous, -valtuuskunta ja -hallitus tarkoittavat Vihreän liiton asianomaisia puolue-elimiä.

2. Tarkoitus ja toimintamuodot

Yhdistyksen tarkoituksena on
– edistää toiminnallaan vihreitä arvoja: luonnon- ja ympäristönsuojelua, kestävää kehitystä, yhteiskunnallista oikeudenmukaisuutta, tasa-arvoa ja suvaitsevaisuutta;
– tukea puolueen toimintaa ja lisätä vihreän liikkeen kannatusta Turun alueella;
– yhdistää vihreän arvomaailman omaavia Turun asukkaita;
– edistää kansalaisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia oman elinympäristönsä kehittämiseen.

Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys
1. osallistuu puolueen vaalikampanjoiden toteuttamiseen toimialueellaan
2. tekee aloitteita ja kannanottoja;
3. harjoittaa tiedotus- ja julkaisutoimintaa;
4. järjestää keskustelu-, koulutus- ja kulttuuritilaisuuksia sekä
5. järjestää muuta vastaavaa tarkoitustaan edistävää, voittoa tavoittelematonta toimintaa.

Toimintansa tukemiseksi yhdistys voi
1. ottaa vastaan avustuksia, lahjoituksia ja testamentteja;
2. omistaa toimintaansa varten tarpeellista kiinteää ja irtainta omaisuutta;
3. järjestää luvan saatuaan rahankeräyksiä ja arpajaisia sekä
4. harjoittaa sellaista elinkeinoa tai ansiotoimintaa, joka muutoin välittömästi liittyy yhdistyksen tarkoituksen toteuttamiseen tai jota on pidettävä taloudellisesti vähäarvoisena.

3. Jäsenet

Yhdistyksen jäseniä ovat varsinaiset jäsenet ja kannatusjäsenet.

Varsinaiseksi jäseneksi voi liittyä jokainen 15 vuotta täyttänyt henkilö, joka hyväksyy yhdistyksen tarkoituksen ja säännöt ja on Suomen kansalainen tai ulkomaalainen, jolla on kotipaikka Suomessa.

Kannatusjäseneksi voidaan hyväksyä yksityinen henkilö tai oikeuskelpoinen yhteisö, joka haluaa tukea yhdistyksen tarkoitusta ja toimintaa.

Yhdistyksen jäsen ei voi olla jäsenenä johonkin muuhun puolueeseen kuuluvassa yhdistyksessä.

Jäsenet hyväksyy hakemuksesta yhdistyksen hallitus.

4. Jäsenen eroaminen ja erottaminen

Jäsenellä on oikeus erota yhdistyksestä ilmoittamalla siitä kirjallisesti hallitukselle tai sen puheenjohtajalle taikka ilmoittamalla erosta yhdistyksen kokouksessa merkittäväksi pöytäkirjaan.

Yhdistyksen kokous voi erottaa jäsenen yhdistyksestä, jos jäsen
– on jättänyt täyttämättä ne velvoitteet, joihin hän on yhdistykseen liittymällä sitoutunut tai
– on menettelyllään yhdistyksessä tai sen ulkopuolella huomattavasti vahingoittanut yhdistystä tai
– ei enää täytä laissa taikka näissä säännöissä edellä mainittuja jäsenyyden ehtoja tai
– asettuu toisen puolueen tai muun kilpailevan ehdokaslistan ehdokkaaksi vaaleissa.

Hallitus voi katsoa jäsenen eronneeksi yhdistyksestä, jos jäsen on jättänyt jäsenmaksunsa maksamatta vuoden loppuun mennessä.

5. Jäsenmaksut

Yhdistyksen varsinainen jäsen maksaa vuosittain jäsenmaksun, jota kutsutaan näissä säännöissä perusjäsenmaksuksi. Vähävaraisilta varsinaisilta jäseniltä perittävää alennettua jäsenmaksua kutsutaan alennetuksi jäsenmaksuksi. Kannatusjäsen maksaa kannatusjäsenmaksun. Perusjäsenmaksuun ja alennettuun jäsenmaksuun sisältyy sekä jäsenen jäsenmaksu yhdistykselle että yhdistyksen jäsenmaksu puolueelle kyseisestä jäsenestä. Puoluekokous päättää vuosittain
– perusjäsenmaksun ja alennetun jäsenmaksun suuruuden;
– perusjäsenmaksun ja alennetun jäsenmaksun jakautumisesta yhdistykselle ja puolueelle tuleviin jäsenmaksuosuuksiin.

Yhdistyksen syyskokous päättää vuosittain kannatusjäsenmaksun suuruuden.

6. Hallitus

Yhdistyksen asioita hoitaa hallitus, johon kuuluu yhdistyksen syyskokouksessa valitut puheenjohtaja ja viidestä (5) seitsemään (7) muuta jäsentä, Hallituksen jäsenten määrästä päättää yhdistyksen syyskokous.

Hallituksen toimikausi on kalenterivuosi.

Hallitus valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan sekä keskuudestaan tai ulkopuoleltaan sihteerin, taloudenhoitajan ja muut tarvittavat toimihenkilöt. Hallitus voi päättää talousarvion puitteissa työntekijöiden palkkaamisesta ja heidän työehdoistaan.

Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta, kun he katsovat siihen olevan aihetta tai kun vähintään puolet hallituksen jäsenistä sitä vaatii.

Hallitus on päätösvaltainen, kun vähintään puolet sen jäsenistä, puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja mukaan luettuna, on läsnä. Hallituksen päätökseksi tulee se mielipide, jota on kannattanut yli puolet annetuista äänistä. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa.

Yhdistyksen jäsenillä on puhe- ja läsnäolo-oikeus hallituksen kokouksissa, ellei hallitus toisin päätä.

7. Yhdistyksen nimen kirjoittaminen

Yhdistyksen nimen kirjoittaa hallituksen puheenjohtaja, tai yhdistyksen hallituksen erikseen päättämä hallituksen jäsen.

8. Tilikausi ja tilintarkastus

Yhdistyksen tilikausi on kalenterivuosi.

Tilinpäätös tarvittavine asiakirjoineen on toimitettava tilintarkastajille/toiminnantarkastajille viimeistään kuukautta ennen kevätkokousta. Tilintarkastajien/toiminnantarkastajien tulee antaa tilintarkastuskertomuksensa viimeistään kaksi viikkoa ennen kevätkokousta hallitukselle.

9. Yhdistyksen kokoukset

Yhdistys pitää vuosittain kaksi varsinaista kokousta.

Yhdistyksen kevätkokous pidetään maalis-huhtikuussa ja syyskokous marras-joulukuussa hallituksen määräämänä päivänä.

Ylimääräinen kokous pidetään, kun yhdistyksen kokous niin päättää tai kun hallitus katsoo siihen olevan aihetta tai kun vähintään kymmenesosa (l/10) yhdistyksen varsinaisista jäsenistä sitä hallitukselta erityisesti ilmoitettua asiaa varten kirjallisesti vaatii. Kokous on pidettävä kolmenkymmenen (30) vuorokauden kuluessa siitä, kun vaatimus sen pitämisestä on esitetty hallitukselle.

10. Yhdistyksen kokousten koollekutsuminen

Yhdistyksen kokoukset kutsuu koolle hallitus. Kokouskutsu on lähetettävä jäsenille vähintään seitsemän (7) vuorokautta ennen kokousta joko tavallisessa postissa tai sähköpostitse jäsenen ilmoittamaan sähköpostiosoitteeseen.

11. Päätöksenteko yhdistyksen kokouksessa

Yhdistyksen kokouksessa on jokaisella varsinaisella jäsenellä yksi ääni. Kannatusjäsenillä on läsnäolo- ja puheoikeus, mutta ei äänioikeutta.

Yhdistyksen kokouksen päätökseksi tulee se mielipide, jota on kannattanut yli puolet annetuista äänistä, ellei näissä säännöissä jonkin asian osalta toisin määrätä. Äänten mennessä tasan ratkaisee kokouksen puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa.

Hallituksen puheenjohtaja valitaan enemmistövaalilla. Mikäli yksikään ehdokas ei saa yli puolta annetuista äänistä, järjestetään toinen äänestyskierros kahden eniten ääniä saaneen ehdokkaan välillä. Samoin menetellään muissakin tapauksissa, jos täytettävänä on vain yksi paikka.

Kun täytettävänä on useita paikkoja, suoritetaan valinta suhteellisella vaalilla, joka toteutetaan seuraavasti:
1. Äänestäjä kirjoittaa vaalilippuunsa enintään niin monta nimeä kuin on täytettäviä paikkoja;
2. Äänestäjän ensimmäiseksi merkitsemä ehdokas saa yhden äänen, toiseksi merkitsemä puolikkaan äänen, kolmanneksi merkitty kolmasosaäänen jne.;
3. Lopuksi lasketaan kaikkien ehdokkaiden saamat äänet yhteen, ja eniten ääniä yhteensä saaneet tulevat valituiksi.

Hallituksen puheenjohtajan tai jäsenten vaali suoritetaan umpilipuin.

12. Yhdistyksen kokouksessa käsiteltävät puolueen asiat

Seuraavista puolueen toimintaan liittyvistä asioista on tehtävä päätös yhdistyksen kokouksessa:
– yhdistyksen ehdokkaiden nimeäminen eduskuntavaalien ehdokasasetteluun;
– yhdistyksen äänivaltaisten edustajien valitseminen puoluekokoukseen;
– ehdokkaiden esittäminen puoluekokouksessa päätettäviin luottamustehtäviin (puolueen puheenjohtaja ja varapuheenjohtajat sekä puoluehallituksen muut jäsenet, puoluevaltuuskunnan puheenjohtaja, varapuheenjohtajat ja muut jäsenet sekä puoluesihteeri),

Yhdistyksen kokous voi tapauskohtaisesti päättää siirtää päätösvaltaa edellä mainituissa asioissa hallitukselle

13. Varsinaiset kokoukset

Yhdistyksen kevätkokouksessa käsitellään seuraavat asiat

1. Kokouksen avaus
2. Valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja tarvittaessa kaksi ääntenlaskijaa
3. Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
4. Hyväksytään kokouksen esityslista
5. Käsitellään edellisen tilikauden tilinpäätös, hallituksen toimintakertomus ja tilintarkastuskertomus
6. Päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille tilivelvollisille
7. Käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat
8. Kokouksen päättäminen.

Yhdistyksen syyskokouksessa käsitellään seuraavat asiat:

1. Kokouksen avaus
2. Valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja tarvittaessa kaksi ääntenlaskijaa
3. Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
4. Hyväksytään kokouksen esityslista
5. Hyväksytään toimintasuunnitelma ja talousarvio sekä päätetään kannatusjäsenmaksun suuruus seuraavalle kalenterivuodelle
6. Päätetään hallituksen jäsenten lukumäärä seuraavalle kalenterivuodelle
7. Valitaan hallituksen puheenjohtaja
8. Valitaan hallituksen muut jäsenet
9. Valitaan kaksi tilintarkastajaa/toiminnantarkastajat ja heille varatilintarkastajat/varatoiminnantarkastajat
10. Käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat
11. Kokouksen päättäminen.

Mikäli yhdistyksen jäsen haluaa saada jonkin asian yhdistyksen kevät- tai syyskokouksen käsiteltäväksi, on hänen ilmoitettava siitä kirjallisesti hallitukselle niin hyvissä ajoin, että asia voidaan sisällyttää kokouskutsuun.

14. Sääntöjen muuttaminen ja yhdistyksen purkaminen

Päätös sääntöjen muuttamisesta tai yhdistyksen purkamisesta on tehtävä yhdistyksen kokouksessa vähintään kolmen neljäsosan (3/4) enemmistöllä annetuista äänistä Kokouskutsussa on mainittava sääntöjen muuttamisesta tai yhdistyksen purkamisesta.

Yhdistyksen purkautuessa tai tullessa lakkautetuksi siirretään sen varat puolueen käytettäväksi.